Suomi
Englanti
Ruotsi
Saksa
ÄVE (Älykäs Valmistus Ekosysteemissä) Tutkimusfoorumista teollisuuden sovelluksiin
Julkaisi PASI JULKUNEN /
ÄVE hanke on päättynyt tutkimusyhteisön ja yritysten väliseltä osuudeltaan jopa huikeisiin lopputuloksiin. Muutama yritysprojekti jatkaa vielä vuoden loppuun Koronan aiheuttamien viivästysten takia.
Älykäs Valmistus Verkostossa hankkeen aikana tutkimus kiihdytti vähitellen tuomaan avauksia valmistavan teollisuuden osaamisen hiipuvaan tilaan. Kahden vuoden jakso on tutkimukselle lyhyt aika, mutta ÄVE-hankkeessa pystyttiin luomaan muutama merkittävä uudistumisloikka soveltamiseen ja monta tason nostoa, joilla päästään jo näyttämään tulevaisuudessa uusia mahdollisia kyvykkyyden polkuja teollisuudelle.
Kari Koskinen valottaa koko projektin kulun lähtökohdista tulokseen: ave loppuseminaari alkusanat pdf
Erittäin merkittävä seikka oli aito yhteistyö Tampereen Yliopiston, TAMK:n ja VTT:n välillä. Tutkimukseen osallistui noin 40 tutkijaa eri panoksilla. Tässä mentiin yli osastorajojen ja budjettejakin siirreltiin samalla periaatteella yksiköiden sisällä. Tutkimusryhmät osoittivat sitoutuneisuutta tavoitteisiin ja aikaansaamisen kulttuuriin. Ohessa malli, jolla tietoa jalostettiin lyhyelle ja pitkälle tähtäimellä - Tieteen polku teollisiin sovelluksiin Pasi Julkusen esityksestä:tutkimustiedon rooli konepajateollisuuden kilpailuedun rakentamisessa pdf
Tutkimustiedon jalostusprosessi yhteiskehittämiskonseptina
Hiontaosaamisen muokkaus hiljaisesta tiedosta tekoälysovelluksiin oli merkittävä tietotaidon nosto, joka toi Suomeen takaisin hionnan osaamisen. Yhteistyötä tekivät Tampereen yliopiston konetekniikan ja materiaalitieteen tutkijoiden lisäksi RWTH Aachenin hiontatutkimuksen ryhmä, Sandvik hiljaisen tiedon ja kokeellisen toiminnan alustana sekä Creanex, jolta odotamme lähitulevaisuudessa ainutlaatuista hiontaprosessin digitaalista kaksosta. Arttu Heinisen esitys tutkimuksesta: digitaalisen kaksosen komponentit pdf
Artun esityksessä on kuvattu myös tutkimusympäristöjen syntyminen TAMK ja TAU infrastruktuuriin. Hiontatutkimuslaitteisto (TAU) ja FieldLab (TAMK). Hiontaosaamisen tarve tulee kasvamaan ilmastomuutospaineiden kautta, koska kestoiällä on merkittävä vaikutus sekä logistiikkapäästöihin että materiaalin käyttöön. Tällä hetkellä koulutusosaaminen on ainoastaan MexLinkin hallussa ja verkostoitunut Aachenin yliopistoon. Konepajakoulu 2.0 pilottihankkeissa saamme käyntiin kadonneen osaamisen noston koulutuksen kartalle.
Toinen katoavan kansanperinteen jäljillä liikkunut oli projekti vaativan koneistuksen hiljaisen tiedon siirtämisestä näkyväksi. Nillo Adlin, joka teki kenttätyön, osoitti suomalaisen vahvuuden, jossa tohtoritason kaveri pukee päälleen haalarit ja tulee konepajaan aamu- ja iltavuoroon elämään viikkoja konepajan realiteeteissa. Kuitenkaan Nillo ei tyytynyt pelkkään katseluun vaan lähestyi asiaa Fujimoton menetelmällä ja sai mukaan mestaritason koneistajat kehittämään yhteistä näkemystä.
Koneistuksen hiljaisen tiedon tie kohti sisäistämiskyvykkyyttä
Kaksi menetelmää, joista osaaminen on hiljalleen katoamassa eläköityvien mestarien mukana, pystyttiin nostamaan taas kehityksen polulle. Vaativa koneistus on myös osaamislajina hiljalleen katoamassa mestaritason koneistajien eläköityessä. Koneistuksen osaamisen portaat tulevat myös käyttöön Konepajakoulu 2.0 konseptin pystyttämisessä.
Konepajakoulu 2.0 konsepti
Materiaalitieteen alalla mentiin maailman kärkeen, jossa tie jatkuu ja saatua ymmärrystä päästään jo tuotteistamaan. Huomiot raaka-aineen laadun vaihtelusta eri sulatuserien ja toimituserien välillä on merkittävä ymmärryksen lisä sekä tuotekehittäjille että laadun hallinnalle. Simulointipohjaisella lähestymisellä taas päästään hakemaan tavoiteltuja ominaisuuksia mallinnetussa käyttöympäristössä. Tästä Pasi Peuran (TAU) ja Tomi Suhosen (VTT) yhteinen näkemys:materiaalit pdf
Materiaaliosaamisen tie teollisuuden eturintamaan
Samalla luotiin maailman suurin kiertoväsytyslaite, jolla erilaisia lämpökäsittelyitä ja valmistusparametreja voidaan verifioida kestoikävaikutusten suhteen. Kolmannessa paketissa avattiin uraa teollisuuden reaaliaikaiseen kappaleen jännitystilan todentamiseen Barkhausen menetelmään perustuvan mittalaitteen ja tekoälyn yhdistelmänä. Näistä materiaalitutkimuksen hedelmistä voimme odottaa ratkaisuja sekä kestävään kehitykseen että mahdollistamaan uusien digitaalisten tuotekerrosten luotettavuuspohja.
Kustannukset ja arvon tuottaminen rahallisessa mielessä tuppaavat unohtumaan teknologiahuumassa, joten Jari Paranko pistää jalkoja tukevasti maahan tällä kertaa pk-yritysten haasteissa eli asiakkaiden hankintaprosessin muutoksesta kohti projektimaisempaa toimintaa. Alkuvaiheessa kartoitettiin enemmän kustannusrakenteita ja niistä jäljet johtivat hankintarajapintaan: kannattavuuteen vaikuttaminen strategisen hankintatoimen nakokulmast pdf
Suosittelen koko loppuraportin lukemista, sillä sieltä voi löytyä omaan tarpeeseen relevanttia tietoa:ave tulosraportti 2020 pdf
Tiedeyhteisö tarvitsee myös yritysten jatkumoa näiden tulosten jatkojalostukseen. Toivon, että tämä hyvä työ poikii uusia projekteja, joissa kannattaa hyödyntää oppeja yhteistyöstä tyylillä, jonka Koskisen Kari lanseerasi: Tehdään yhdessä enemmän.
