STRATEGINEN KUSTANNUSTENHALLINTAPROSESSI (Strategic Cost Management Process - Part 1 by Pentti Enlud- to be continued)

Strateginen kustannustenhallintaprosessi

Kokonaisvaltainen tuotekustannusten hallintaprosessi alkaa siitä, kun asiakasryhmän tarve siirretään tarjoaman ominaisuuksiin.  Suunniteltavan tuotteen tarkasteluaika on koko elinkaari tuotteen synnystä päättyen tuotteen romutukseen käyttöikänsä lopulla. Tuotteen koko elinkaareen keskittyminen on perusedellytys kokonaisvaltaiselle tuotekustannusten hallinnalle.

Toisena dimensiona on koko tuotteen arvoketjun tarkastelu, millä tarkoitetaan yrityksen sisäisiä kustannuksia sekä ulkoisia kustannuksia.

Kustannustenhallintatekniikoita käytetään alentamaan suunniteltavan tuotteen kustannuksia systemaattisesti. Näihin tekniikoihin kuuluvat mm seuraavat kustannustenhallintaprosessit:

Uuden tuotteen kustannustenhallinta

• Tavoitekustannusprosessi (Target Costing)
• Kustannussuunnittelu (Value Engineering)
• Organisaatioiden välinen kustannustenhallintaprosessi (Interorganizational Cost Management)

Olemassa olevien tuotteiden kustannustenhallinta

• Jatkuvaan systemaattiseen parantamiseen perustuvat järjestelmät (Kaizen Costing)
• Arvoanalyysi (Value Analysis) ja kustannussuunnittelu (VE)

Tällaista kustannustenhallintakokonaisuutta kutsutaan Strategiseksi kustannustenhallintaprosessiksi, koska se on useiden, sinänsä tunnettujen, ongelmanratkaisumenetelmien jatkumo.

Uusien tuotteiden suunnittelu alkaa selvittämällä asiakkaan tarpeet suunniteltavalle tuotteelle ja asettamalla ne tärkeysjärjestykseen. Yleisesti teollisuudessa asiakasvaatimukset tulevat tasavertaisina ja lopulta ajaudutaan siihen, että suunnittelija joutuu ristiriitaisiin valintatilanteisiin ja lopulta tuotteen kustannukset karkaavat käsistä. Tuotteesta sinänsä voi tulla hyvinkin laadukas, mutta vain harva asiakas on valmis maksamaan vähäarvoisista ominaisuuksista, jolloin tuotteen kannattavuus voi jäädä vaatimattomaksi.

Strategisessa kustannustenhallintaprosessissa uudella tuotteella tarkoitan tuotetta, jota jo on valmistettu, mutta se ei ole enää kilpailukykyinen esim. hinnallisesti ja siksi se on uudelleensuunniteltava.

Asiakastarpeiden priorisointiprosessin jälkeen suunnittelijoiden tehtävänä on määrittää, mitkä suunniteltavan tuotteen toiminnot vastaavat mitäkin asiakasvaatimusta. Nämä toiminnot ovat suunnitteluinsinöörin ratkaisuja toteuttaa asiakkaan vaatimuksia.

Jokainen tuotteeseen myöhemmin suunniteltava komponentti edustaa tuotteeseen liittyviä toimintoja, siksi asiakasvaatimukset on suhteutettava niille toiminnoille, jotka parhaiten edustavat tarkasteltavana olevaa asiakasvaatimusta. Tämä suhteuttaminen tapahtuu kertoimella, mikä kuvaa korrelaation voimakkuutta komponentin/toiminnon ja asiakasvaatimuksen välillä (esimerkki kuva 1).

Yllä mainitulla tavalla muutetaan asiakasvaatimukset komponenttien/toimintojen tärkeysjärjestykseksi. Tämä on tärkeää, koska asiakkaat ajattelevat tuotetta sen ominaisuuksien kautta, mutta tuotteet suunnitellaan toimintojen ja komponenttien kautta. Tämän interaktion analysoimiseksi jokaisen komponentin/toiminnon prosentuaalinen vaikutus asiakasvaatimuksiin selvitetään ja lopulta komponenttien/toimintojen suhteellinen tärkeysjärjestys määritetään.

Näin on määritelty kaksi tärkeää suhdelukua; Asiakasvaatimusten suhteellinen tärkeysjärjestys, mikä kertoo asiakkaan antaman painoarvon kullekin asiakasvaatimukselle. Toisena on tuotteen sisältämien komponenttien/toimintojen suhteellinen tärkeysjärjestys asiakasvaatimuksille.

Koska tavoitekustannuskonsepti lähtee liikkeelle aina olemassa olevan tuotteen ja sen osien kustannuksista, jotka ovat lähtökohtana uuden tuotteen suunnittelussa, voidaan tätä tietoa hyödyntää arvoindeksin laskemisessa. Tämä indeksi määrittää tarkisteltavan komponentin suhteellisen tärkeysjärjestyksen ja komponentin suhteellisen kustannuksen suhteen. Sitä kutsutaan myös tärkeyden asteeksi asiakkaalle, koska se näyttää, onko asiakkaan asettama komponentin asiakasarvo oikea suhteessa asiakkaan sille asettamaan painoarvoon. Indeksin tavoitteena on luku 1, alle yhden oleva luku tarkoittaa, että ko. komponentin kustannuksia on saatava pienennettyä, ilman että sen asiakasarvoa tai laatutasoa heikennetään. Jos taas luku on yli yhden, niin komponentin asiakasarvoa on parannettava, koska siihen on allokoitu liian vähän kustannuksia suhteessa asiakaan komponenttia kohtaan tuntemaan arvostukseen.

Koko tuotteen kustannustasapaino saadaan selville laskemalla kaikkien komponenttien asiakasarvo erikseen. Arvosta 1 poikkeavat komponentit ovat Value Engineering analyysin kohteena.

Value Engineering on työkalu, minkä avulla yllä olevan kaltaisia ongelmia ratkaistaan. Sen tavoitteena on tuottaa toimintoja, joita asiakas tarvitsee, alimmalla mahdollisella kustannustasolla, tinkimättä tuotteen laatu- tai toiminnallisuustasosta.

Pentti Enlund
Target Costing and Value Engineering Expert
Mexlink Oy