Hiljaisen tiedon näkymätön voima

Löydä yrityksesi piilotettu voimavara hiljaisesta tiedosta – Avain tulevaisuuden menestykseen

Enemmän kuin osaamiskartta, Tietorakenne, joka muuttaa uudistumiskyvyn ja kannattavuuden pelisääntöjä

Monet edelläkävijäyritykset teollisuuden kentällä ovat heränneet huomaamaan, kuinka tärkeää on säilyttää ikääntyvien huippuammattilaisten hiljainen tieto, joka on yrityksen kilpailukyvyn ydin. Hiljaisen tiedon rikastus muulla toimintaympäristöön liittyvällä tiedolla saattaa sen tuottavuudesta yrityksen tulevaisuuden tekijäksi.

Hiljainen tieto siirtyy, kun sille on luotu järjestelmällinen tapa käsitellä sitä. Kehittämämme osaamiskartta antaa rakenteen ja työkalun hiljaisen tiedon hyödyntämiseen. Lean tuotannossa tämä filosofia on rakennettu KaiZen muotoon, Kai on se kovan tuottavuuden tekemistä ja Zen kasvua ihmisenä. Jos Lean käsitetään mekaanisena tuottavuustyökaluna, hiljaiselle tiedolle ei olekaan kasvukanavaa. Erityisesti Suomessa ollaan teknologiauskovaisia ja kulttuuriin harvoin kuuluu toimintojen johdettu ja systemaattinen kehittäminen henkilöstön aidon osallistamisen kautta.

Kuva 1. Osaamisen kaksi vaikutusta

Huippukonepajat, kuten Sandvikin Gimon tehdas Ruotsissa on hyvä edelläkävijänä malli monelle vielä lähtökuopissa olevalle tulevaisuuden konepajasta: (https://www.youtube.com/watch?v=OvmlBDtNSCU ). Se, mitä ulkopuolinen ei näe, on uusi työ konepajassa. Kun tulet Gimon tehtaan vastaanottoon, näet kaikkien työntekijöiden kuvat seinällä allekirjoitetuin sitoumuksin kehitykseen. Johdosta lattiatason työntekijöihin on organisoitu operatiivisen tuotannon ohella systemaattiseen kehitykseen. Täysautomaatiossa konepajan lattiatason henkilöstö valmistuu omasta Konepajakoulusta – korkealla ammattitaidolla täysautomaattiseen tuotantoon. Kaikki merkit kertovat, että Gimon tehdas on omaksunut KaiZen-filosofian johtamisessaan tasapainoisesti unohtamatta Zen-osaa eli kasvua ihmisenä. Sandvikilla johtamistoimintatapa tunnetaan nimellä Pulse, mutta samasta filosofiasta ja työkulttuurista on kysymys.

Kuinka monessa konepajassa kasvu ihmisenä ja osaajana on organisoitu? Puhutaan ehkä Lean-tuotannon elementeistä, mutta se on enemmän työkalulähtöistä. Itse filosofian ymmärrys ja soveltaminen on puutteellista. Huolimatta teknologian mahdollisuuksista, monikerroksiset koneet sekä niiden tietojärjestelmät antureineen ovat entistä herkempiä poikkeamille. Tulevaisuuden vaatimukset vihreän siirtymän myötä asettavat uusia osaamisvaatimuksia.

MexLinkin kehitystyön ensimmäinen vaihe alkaa olla lähes valmis, jossa osaamisen mittaus on kytketty tuottavuuteen ja hiljainen tieto kyetään keräämään. Aloitimme vaikeimmasta eli koneistajan osaamisen hahmottamisesta, koska siinä ikärakenne on epäedullisin ja ammatissa tarvittavat tekniset taidot ovat vaativuuden kärkikastia. Sama karttarakenne eri muodoissaan antaa pohjan muillekin ammateille. Ohessa erilaisia porauksia dataan, joista kerromme seuraavassa tietoiskussa.

Kuva 2. Osaamisanalytiikkaa esimerkkiporauksin

Toinen vaihe, joka on käynnistymässä, hakee isoa hyppyä tekoälyn kautta. Osaamiskartta antaa tekoälylle struktuurin, joka perustuu substanssiosaamiseen. Jokaisella osaamiselementillä on osoite, mikä mahdollistaa tiedon systemaattisen linkityksen ja rikastuksen kyseiseen elementtiin.

Monet osaamisen arviointimenetelmät keskittyvät psykologisten tekijöiden arviointiin, koska softanikkarit eivät tunne, mitä konepajojen lattioilla tapahtuu. MexLinkin konsepti taas perustuu kokemukseen tuotteiden elinkaaresta, näkemykseen ja kokemukseen valmistuksen liittymisestä siihen.

Palvelumme kattavat tuotteita tekevät yritykset, rekrytointiyritykset, investointihyödykkeiden toimittajat ja kouluttajat. Osaamiskartoitus linkittyy myös jouheasti kustannusten hallintaan ja samalla se avaa portteja vihreän siirtymän salaisuuksiin.

Monet yritykset tuskailevat pienehkön, näkyvän CO2- päästöjen kanssa, kun isot kalat uivat näkymättömissä ja tarvitsevat kyvyn nähdä syvyyksiin. Se vaatii ihmisenä kasvua eli laaja-alaista osaamista sekä työkalut tuhlauksen poistoon ja johtamisen uuden kulttuurin, jolloin tulokset mitataan niin kannattavuudessa kuin hiilijalanjäljessä. Oikeata työtä ja pitkäjänteisyyttä nämäkin tulokset vaativat ja melko varmasti monet yritykset hyytyvät tavoittelemaan helppoja juttuja. Menestyjät sen sijaan eivät työtä pelkää, kun tavoite on saavutettavissa.