KUSTANNUSTEN HALLINTA TUOTTEEN ELINKAAREN AJAN

Ajan ilmiönä on kustannusten nousu ja toimitusketjujen haavoittuvuus, jotka syövät yritysten kannattavuutta. Lisäksi digitaalisuuden hyödyntäminen tuo uusia piilokustannuksia, jos niitä ei osata yhdistää tapahtumaketjuihin koko elinkaaren ajalta.  Lisäksi ennustan, että vihreä siirtymä tulee muuttamaan myös arvo/kustannus suhdetta talouden mittareissa.

Miksi kustannusten hallinta keskittyy yksittäisiin näkyviin kustannuksiin? Usein esimerkiksi suhdanteisiin reagoidaan nopeasti rakenteellisilla muutoksilla ja irtisanomisilla. Joskus tämä raju toimenpide voi muuttaa rakenteellista kilpailukykyä, mutta useimmiten sillä haetut kustannussäästöt johtavat muutoksiin kilpailuasetelmassa tai kannattavuudessa. Tuloslaskelmasta löytyvät eri elementit, joissa näkyvä kustannus on henkilökulut, jotka käsitetään nopeimmin leikattaviksi. Yksi syy pitkäjänteisen kustannusten hallinnan puutteeseen lienee sinänsä yksinkertaisen ilmiön monet ja syvät juuret organisaatiokulttuurissa, toimitusketjuissa ja tuotteiden ominaisuuksissa.

Usein käy niin, että leikataan lyhytjänteistä työpanosta ja hävinneiden resurssien työ piiloutuu jonkin asteisen itsepalvelun muodossa jäljelle jäävän henkilöstön ristiksi. Tuottavuuden huononeminen tapahtuu pitkällä jänteellä ja huomaamatta, koska lyhyestä selviämiseen tarvittavasta kapasiteetista ei voi tinkiä.  Kapasiteetti on pienentynyt kokonaisuutena ja yksittäisen henkilön olemassa olevaa kapasiteettia kuormitetaan uusilla tehtävillä. Keskittymisen syvyys liudentuu ja laajuus kasvaa (kuva 1).

Kuva 1. Käytetyn kapasiteetin äärimmäiset valinnat

Kuitenkin erilaista tuottamattomuutta on kätkeytyneenä usein suuria määriä tuotteisiin ja tapaan tuottaa niitä. Tuloslaskelmassa nämä ovat kätkeytyneenä numeroiden taakse ja ennen kaikkea eri kustannus/arvoelementtien kytkentöihin, mikä tekee johdolle vaikeaksi tehdä todellisia tuottavuutta tukevia kustannussäästöjä. Tuotteissa, mikä on tyypillisesti isoin tekijä skaalautuvuutensa takia, tämä tuottamattomuuden kätkeytyneisyys on haastavinta.

Millä keinoin sitten päästään juurisyihin ja todelliseen tuottavuuden kehittymiseen?  Kustannukset voidaan tunnistaa kolmessa tasossa (kuva 2):

1)      Näkyvä kustannus, johon ei aina ole aikaa paneutua (vaatii työtä)

2)      Näkymätön kustannus, joka tarvitsee omat työkalunsa

3)      Tiedostamaton kustannus, joka kätkeytyy vuosien aikana muodostuneeseen toimintakulttuuriin

MexLinkin kustannusten hallintaresurssit ja tieteellisen tutkimuksen verkosto ovat olleet soveltamassa Toyotan alkuperäisiä työkaluja pienten sarjojen teollisessa toiminnassa. Konseptit sekä nykyisten tuotteiden ja toimintojen sekä tuotekehityksen arvon ja kustannusten karhunpainissa on koestettu lukuisissa yrityksissä. Meidän onnemme oli saada valmennus suoraan yhdestä kovimmasta kustannusten hallinnan ytimestä – japanilaisesta autoteollisuudesta. Se on sisällöllistä huippuosaamista, jonka myös haluamme juurruttaa yrityksiin, sillä koko konsepti perustuu testattujen toimintatapojen ja työkalujen siirtoon yritykselle. Osaaminen viimeisteltiin käytännön kautta suomalaisessa valmistavassa konepajateollisuudessa ja myös logistiikkatoimijoilla. Uusi alue, jonka lisäsimme konseptiin, oli varaosa- ja huoltokeskeinen palvelu. Yrityksen on luonnollisesti panostettava tähän osaamisen siirtoon omiakin resursseja, sillä ”kaivoon kannettu vesi ei yleensä pysy siellä”.

Tieteellinen kustannustutkimus, jossa on ollut mukana lukuisia suomalaisia yrityksiä, on paljastanut tavoitteen asettamisen yhdeksi keskeiseksi pullonkaulaksi. Virheet realististen tavoitteiden asettamisessa ja toisaalta kurinalaisessa toteutuksessa johtavat tyypilliseen tilanteeseen, jossa tuotteen ominaisuuksien arvo ylittää asiakkaan maksuhalun. Saadaan helposti aikaan ”lippulaiva”, jossa on enemmän ominaisuuksia kuin asiakas tarvitsee luonnollisesti rajaten asiakkaita ja volyymia korkealla hinnallaaan.

Uutena haasteena on noussut vihreä siirtymä ja täydellisen tietämättömyyden syvällä rintaäänellä äännetty digitalisaatio. Vihreä siirtymä muuttaa prioriteetteja ja digitalisaatio väärin toteutettuna generoi piilokustannuksia tuomansa hyödyn ohella varsinkin elinkaarensa aikana. Alussa näkymättömät valintojen kautta sitoutumiset kustannuksiin pulpahtavat esiin muutaman vuoden päästä voittoa verottaen.

Miten tähän laajempaan ilmiöön pääsee kiinni? Yksittäisen yrityksen kehityspolku riittää vain ensimmäisiin askeliin. Yksi keino on muodostaa alliansseja laajemmin. Olemme rakentaneet tähän sisältöä EU/ITEA4 hankekonsortion kanssa ja saaneet aikaan haastavan tutkimusmatkan kustannusten hallinnan syvyyteen samanaikaisesti pureutuen CO2 minimointiin.

Tutkimusmatkamme alkaa tavoiteasetannasta ja sen oikeellisuuden varmistamisesta puhdistamalla asiakastarpeet teknisistä ratkaisuista, mikä kuuluu tavoitekustannusprosessiin. Se ottaa mukaansa tuoterakennearkkitehtuurin uusilla rajapinnoilla muodostaen kartaston isolle kokonaisuudelle. Sokerina pohjalla on koestetut työkalut ja ajattelumallit, joilla pääsemme kustannusten jäävuoren pohjakerroksiin (kuva 3).

Ekosysteemimäisen toimintamallin haaste tuleekin vihreänsiirtymän alueesta ja toimitusketjun IPR:n hallinnasta sekä asiakkaan vaatimasta aukottomasta CO2-ketjun todentamisesta. Näihin pyritään vastaamaan teknologian keinoin, eli Blockchain uusissa vaatteissa pankkimaailman ulkopuolella ja tekoälyn ketteröittämät analytiikka ja simulointityökalut.

Kannattavuuden hallinnasta tulee eräänlainen pareto-optimointitehtävä laajassa toimitusverkossa. Myös lunastettava arvon potentiaali voi olla huikea. Erään prosessiteollisuuden alan toimijat aikovat panostaa yhteensä 750 miljardia USD kestävään kehitykseen, jossa on mainittu yhtenä potentiaalisena teknologiana Blockchain. Mitä paljastuukaan muilta sektoreilta?

Limitless/ITEA 4 EU-rahoituksen viitekehys on saatu läpi kahdesta vaativasta portista ja mukana on projektimme, jossa tähän asti on mukana yksi Business Finlandin (BF) veturiyritys ja TAMK sekä VTT. Tarvitsemme joukkoomme vielä yrityksiä, joita ko. projekti, mallinnus sekä kannattavuus ja CO2 minimointi kiinnostaa.

Kokonaan uusi mahdollisuus vaatii kiihdytystä julkisen rahan panostuksella. EU-konseptit ovat Suomessa verrattain alkeellisia ja jopa virkamiesmäisesti pelätään virheitä. Tämä tekee rahoituksen saamisen haastavaksi, koska ei riitä, että voittaa vaativan EU-kamppailun. Täytyy ottaa toinen voitto kotimaisella rahoitusrintamalla, joka vaatii jämäkkää yritysosallisuutta ja tahtotilaa. Vaihtoehtoisina etenemispolkuna on joko tutkimuskonsepti, jolloin yritykset osallistuvat ohjaukseen ja panostavat resurssejaan osaamisen siirtoon omalla panoksellaan tai Co-innovation hankkeena, jolloin osalla yrityksiä on omat rinnakkaisprojektinsa. Aikatauluna on elokuun loppupuoli 2022.

Laajemman rintaman etu on markkinoille tulon kiihdytys, sillä uusi nouseva potentiaali on valtava. Siinä voimme vaikuttaa osaamiseen laajemmin ja taas yrityskohtaisissa projekteissa voimme auttaa kannattavuusongelmien ratkaisussa yksittäisen yrityksessä ja sen toimitusketjussa.

MexLink toimii syväsisällön tuottajana ja kykenee orkestroimaan kehitystä laajemmassa ekosysteemissä vuosien aikana jalostuneen huippuosaamisen sekä laajan osaamisverkostonsa voimin. Meillä on hallussamme koestetut maailman luokan työkalut ja kyky viedä ne yritysten tarjonnan kehitykseen.

9.5.2022/ Pasi Julkunen/MexLink Oy