Valmistuksen kehitystrendit Saksassa – mitä voimme oppia?

Varmasti kaikille on tuttu yksi voimakkaimmista valmistuksen trendeistä - Industry 4.0, mutta mitä sen takana on ja mitä muuta on tulossa. Teollisuuskulttuurit antavat mausteensa kullekin kehitysaskeleelle. Tässä artikkelissa tarkastellaan Saksaa, koska sitä voidaan pitää valmistavan teollisuuden kärkimaana. Toisaalta Industry 4.0 syntyi Saksan valmistavan teollisuuden digitalisaation heikosta levinneisyydestä, johon haettiin strategista muutosta: ”vahva tuotteiden räätälöintikyky joustavan massavalmistuksen ehdoilla”.

Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin johtaja Jan Feller kuvaa Suomen ja Saksan digitalisaation perustilannetta yleisellä tasolla kuvassa 1.

MexLink Oy 

Kuva 1. Fellerin kuvaus digitalisaatioalustan luonteesta Suomessa ja Saksassa (Business Finlandin Smart Factory – Germany seminaari 15.6 2020, https://www.businessfinland.fi/49dc0b/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/bioeconomy--cleantech/sustainable-manufacturer/jan-feller-ahksmartmanufacturingahk.pdf)

Industry 4.0 toteutukseen on tartuttu strategisesti ja se leikkaa läpi koko Saksan tutkimusmaailman sekä yritysmaailman, ja vauhti kiihtyy koko ajan. Teollisuus taas etenee hitaammin, mutta tahtotila muutokseen on voimallinen digitalisaatiorakenteiden puutteista huolimatta (kuva 2). Esimerkiksi yritysten välisessä toiminnassa tietovirtojen kytkentä on heikko, vaikka oman tehtaan sisällä digitalisaation elementit ovat heränneet.   Suomalaisella teollisuudella taas vastaavat rakenteet ovat jopa itsestään selviä, mutta puuttuu kyky tehdä niistä ylivoimatekijöitä liiketoiminnalle. Yksi ero on myös luottamus. Saksan perimässä jopa tilausvahvistus on annettu kirjeenä, jossa on tilauksen ehdot takana. Tällä on yritetty varmistaa, että asiakas varmasti maksaa tilauksensa. Nämä käytännöt elävät vieläkin syvällä, vaikka osa teollisuudesta on muuttunut.

 

Kuva 2. Feller / Business Finland 15.6.2020: Saksalaisen teollisuuden tahtotila

Saksalainen valmistusosaaminen nojaa kuitenkin vahvasti perusasioiden osaamiseen ja syventämiseen. Ne nähdään edellytyksenä digitalisaation hyödyntämiselle. Samoin tutkimus nojaa vahvasti esimerkiksi kappaleen, materiaalin ja koneen välisen tapahtuman ymmärtämiseen, mikä näyttäisi tukevan myös kestävän kehityksen nousevaa trendiä. Valmistuksen tuki tutkimukselle on vahva ja yritysten uudistuminen ammentaa voimaa tästä vuorovaikutuksesta.

Kun katsotaan Saksan teollisuuden vetureita, autoteollisuus on kiistämätön tiennäyttäjä ja vaikuttaja. Kannattavuuden ollessa tiukassa, autoteollisuuden prosessit on tunnetusti viritetty äärimmilleen, mutta palvelemaan volyymivalmistusta. Vaikka Saksassa puhutaan trendistä kohti ketterämpää ja jopa yhden kappaleen virtausta, kulttuuri hidastaa todellisia muutoksia. Autojen voimalinjojen sähköistyminen ravistelee rajusti perinteistä metalliteollisuutta ja johtaa uudenlaisiin tarpeisiin, jossa lopputuotteiden ominaisuuksilta vaaditaan paljon muutakin kuin piirustuksen mukaisuutta. Esimerkiksi varaosien kopiointi ja tuotevastuu vaativat suojauksia, jossa korostuu mm. osien yksilöllinen seuranta.

Tutkimuksen maailma, johon Saksan teollisuus on voimakkaasti kiinnittynyt, näyttää tietä tulevaisuuteen ja saksalaistyylisellä suoraviivaisuudella. Teollisuus on hyvin insinöörivetoinen ja oppiarvoja kunnioitetaan syvästi. Tarkastellaan trendien havaitsemiseksi vahvaa valmistuksen tutkimuskeskittymää WerkZeugmachinenLabor WZL der RWTH ja Fraunhofer IPT Aachenia, jonka kummankin johdossa WZL:n prosessorinelikko toimii (https://www.wzl.rwth-aachen.de/cms/WZL/Das-WZL/Profil/~ceexv/Ueber-uns/lidx/1/). Tutkimusalueet kertovat saksalaisen teollisuuden suunnan: vahva panos perusosaamisiin leikkaava työstö, hionta, tuotantoprosessien monitorointi ja tuotantoteknologia yleisesti. Lisäksi erityinen fokus on hammaspyörien valmistuksessa ja digitalisaatio löytyy tuotantoteknologia- nimikkeen uumenista “Digital Transformation” nimikkeellä. Aacheniin on perustettu 5G Industry Campus Europe (https://5g-industry-campus.com), joka nousee Industry 4.0 aallon harjalle. Tästäkin voi lukea volyymiajattelun vahvan painotuksen eli oman tehtaan tehokkaat prosessit. Eri yliopistoissa on erilaisia painotuksia, mutta yhteinen ”DNA” on Industry 4.0.

Millainen johtopäätös meidän pitäisi tehdä, kun kansallinen infrastruktuuri ja pienten valmistuserien kulttuuri luo meille ponnistuslaudan tulevaisuuteen? Isommissa veturiyrityksissä transformaatio on jo käynnistynyt, joten esimerkkejä alkaa syntyä. Saksalaiset ehkä opettavat meille tuon perusasioiden keskiöstä ponnistamisen merkityksen. Jos et tunne tekotapoja ja niihin liittyviä prosesseja, miten pystyt tuottamaan digitalisaatiolle ruokaa eli algoritmejä (esimerkki algoritmien roolista https://www.linkedin.com/pulse/algoritmiosaamista-syntyy-kun-matemaatikot-ja-timo-hakkarainen).

Suomalaisen teollisuudella ja erityisesti pk-teollisuudella on kiire panostaa kytkeytyneisyyteen, tiedon jalostukseen ja opetella pilotoimalla, miten teknologia alustaa uusia liiketoimintoja. Pitää myös ottaa riskejä ja herättää asiakkaita uudella tavalla vaihtoehtoisilla ansaintalogiikoilla. Saksan markkinoilla on nyt kysyntää kyvykkäille konepajoille, kun valmistusta tuodaan takaisin halpamaista.

Suomalaisella valmistuksen koulutuksella ja tutkimuksella on taistelun paikka, koska se on nurkkaan ajettu puhtaan digitalisaatio-hypen syrjäyttäessä perusasiat. Voitaisiinko tässä viljellä sekä että ajattelua? Hyödynnetään vahvaa digitalisaation soveltamisastetta ja elvytetään perusasiat, joista kumpuaa digitalisaation kasvun eväät! Myös rahoituksen reunaehtoja on mietittävä Saksan hallituksen antamalla esimerkillä strategisesti todelliseen uudistumistarpeeseen perustuen ja lähtötaso huomioon ottaen. Se, missä osaamista puuttuu, vaatii sekä nöyryyttä myöntää se ja liittoutua huippuosaajien kanssa muistaen, että meillä on myös melkoisesti annettavaa digitalisaation sektorilla.

Pasi Julkunen / 17.8.2020

Hinterlassen Sie einen Kommentar

Bitte beachten Sie, dass Kommentare vor der Veröffentlichung freigegeben werden müssen.