Toimintoanalyysi - osa 2 (Function Analysis System Technique, F.A.S.T. -Part 2) -author Pentti Enlund

Tuotteen- tai prosessin Toimintoanalyysi, Osa 2

Edellisessä jutussani jäin toimintojen tunnistamiseen. Seuraavassa joitakin sääntöjä tuotteen toimintoja määrittämään.

  • Käytä ainoastaan kahta sanaa, verbiä ja substantiivia, tämä pakottaa selkeyteen ja paloittelee tehtävän hallittavan pieniin osiin
  • Käytä aktiivisia verbejä ja mitattavia substantiiveja, aina kun mahdollista. Passiiviset verbit rajoittavat luovuutta. Mitattava substantiivi mahdollistaa kustannusten määrittämisen tarkkaan tarkasteltavana olevassa toiminnossa. Käyttämällä mitattavaa substantiivia mahdollistetaan seuraavassa vaiheessa kysymykset esim., Kuinka paljon kuormaa?  Kuinka paljon virtaa? Kuinka paljon tilavuutta?
  • Vältä verbejä Hankkia, Varustaa, Antaa ja niiden synonyymejä, käytettävyystoimintoja kuvattaessa. Niitä käytetään pääasiassa kuvaamaan esteettisiä toimintoja.
  • Varmista tunnistavasi toimintoja, etkä tyypillisiä ominaisuuksia tai piirteitä
  • Älä ole liian täsmällinen. Tällaiset kuvaukset pyrkivät kiinnittämään huomion olemassa olevaan menetelmään ja rajoittavat luovuutta.

Toimintojen luokittelu

Alla on kuvattuna moottorin jäähdytysjärjestelmän toimintokaavio, kuva 1.

Kuva 1. FAST toimintokaavio jäähdytysjärjestelmän analyysiin

Perustoiminto on työ tai toiminto, jota tuote tai prosessi on suunniteltu tekemään. Se on syy, miksi asiakas on tuotteen ostanut, tai suunnittelija suunnitellut. Perustoiminto on yleensä helppo määritellä, esimerkiksi työkoneen moottorin jäähdytysjärjestelmälle se on Ylläpitää moottorin Lämpötilaa.  Perustoimintoa testataan kysymällä: Jos toiminto poistettaisiin, toimisiko tuote vielä täydellisesti? Vastaus on ei, sillä perustoiminnon poistaminen muuttaa tuotteen arvottomaksi.

Kriittinen toiminto

Kriittiset toiminnot ovat suunnitteluinsinöörin valintoja aikaansaada perustoiminto tai toiminnot. Työkoneen moottorin jäähdytysjärjestelmässä ne ovat, Tuottaa Momenttia (moottori), Imee Ilmaa (puhallin), Jäähdyttää Vettä (kenno), Siirtää Lämpöä (vesi).

Tukeva toiminto

Tukevat toiminnot ovat niitä, jotka saavat kriittiset toiminnot toimimaan paremmin, nopeammin, pidempään etc. Jäähdytysjärjestelmän tapauksessa ne ovat, Ohjaa Ilmaa (ilmanohjain), Ohjaa Ilmaa (jäähdyttäjäkennosto), Parantaa Pakkaskestävyyttä (Jäätymisenestoaine).

Ei tukeva toiminto

Ne ovat mitä tahansa muita toimintoja, tarkastelukohteen sisäpuolella, joilla ei ole vaikutusta perustoimintoihin. Esim. esteettiset toiminnot ovat usein tällaisia, ellei perustoiminto ole luonteeltaan esteettinen, kuten on esimerkiksi hajuveden tai koneen pintamaalin tapauksessa.

Työkoneen moottorin jäähdytysjärjestelmän tapauksessa, eräs toiminto on, Lämmittää Vettä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä perustoiminnon kanssa. Asiakas on kuitenkin valmis maksamaan siitä, koska sen halutaan tapahtuvan, johtuen siitä, että kuumaa vettä voidaan käyttää ohjaamon lämmittämiseen. Kuitenkin, jos sitä verrataan perustoimintoon, toiminto on ei tukeva.

Yhteenvetona voidaan todeta, kokonaisen systeemin toimintoja voidaan tarkasti ja selkeästi ymmärtää tunnistamalla hierarkkinen suhde perus-, kriittisen- ja tukevien toimintojen välillä. Jokaisella perustoiminnalla voi olla alaryhmä kriittisiä toimintoja ja jokaisella kriittisellä toiminnalla tukevia toimintoja, mitkä mahdollistavat niiden tapahtumisen paremmin, nopeammin, pidempään jne. Systeemin toimintojen keskinäisten suhteiden luokittelu ja ymmärtäminen on koko Toimintoanalyysin ja Kustannussuunnittelun (VE) ydin.

Toimintojen kartoitusprosessi

Toimintojen kartoitustekniikka, F.A.S.T, osoittaa graafisesti tuotteen tai prosessin koostuvan toisiinsa yhteydessä olevista toiminnoista (Kuva 1). Tällä tekniikalla voidaan testata toimintojen kestävyys ja osoittaa puuttuvat tai päällekkäiset toiminnot. Tekniikka myös auttaa ryhmää luomaan kustannusten ja toimintojen välisen suhteen, sekä auttaa valitsemaan aihealueet, jotka sisältävät suurimman kustannustensäästöpotentiaalin.

Rajalinjat ja tehtävän laajuus (Scope)

Pitkät pystyviivat toimintadiagrammissa määrittelevät käsiteltävän työn rajat ja laajuuden. Kaikkien tunnistettujen toimintojen on mahduttava näiden viivojen väliin. Oikea pystyviiva on sijoitettu annettujen lähtötietojen ja halutun toiminnon väliin. Toiminnot vastaavat kysymykseen, Miksi tuotamme perustoiminnot. 

Vasen pystyviiva on sijoitettu käsiteltävän perustoiminnon  ja ylemmän tason toiminnon väliin. 

Kaavion luonti

Se alkaa vasemman pystyviivan oikealta puolelta, mihin perustoiminto/-toiminnot tulevat. Seuraavaksi samalle linjalle sijoitetaan kriittiset toiminnot, kysymällä kaksi merkittävää kysymystä, KUINKA tämä on saatu aikaan ja MIKSI tämä toiminto suoritetaan. Vaakasuoraan asetettujen toimintojen on myös täytettävä aikasekvenssivaatimus i.e. toiminnot asetetaan kriittiselle polulle suhteellisessa aikajärjestyksessä lähtien kriittisen polun vasemmasta päästä. Sellaiset toiminnot, joilla ei ole aikasekvenssiä asetetaan kriittisen polun alapuolelle tai joskus myös yläpuolelle. Nämä ovat toimintoja, mitkä esiintyvät samaan aikaan, tai koko ajan ja niitä kutsutaan samanaikaisiksi tukitoiminnoiksi. Tällaisia toimintoja ovat tukevat toiminnot (Ohjaa Ilmaa), esteettiset toiminnot (Parantaa Ulkonäköä = Moottorin väri) ja ei-halutut toiminnot (Lämmittää Vettä).

Kriittinen polku

Kriittinen polku on, panoksesta tuotokseen, vaakasuoraan kulkevien, kriittisten toimintojen sarja. Polku on valmis, kun jokaisen kriittisen toiminnon kohdalla on testattu KUINKA ja MIKSI kysymykset ja kun polulla on ainoastaan sellaisia toimintoja, jotka tyydyttävästi vastaavat molempiin kysymyksiin. Tätä kutsun, oikeutukseksi molempiin suuntiin. 

Yhteenveto

Toimintodiagrammi osoittaa toiminnot, jotka tapahtuvat samanaikaisesti riippuvaisina toisistaan. Ideointivaiheen aikana kehitetään vaihtoehtoisia menetelmiä suorittaa, eliminoida ja yhdistellä toimintoja.

Toimintodiagrammi edustaa yksilön tai ryhmän ymmärrystä ja logiikkaa käsiteltävästä rakenteesta tai prosessista. Jos sama prosessi kuvataan toisessa ryhmässä, lopputulos on todennäköisesti erilainen, tietysti tässäkin tapauksessa on noudatettava kaavion rakentamisen yleisiä rakennusperiaatteita. Tämä siksi, että ei ole olemassa ainoastaan yhtä oikeata vastausta. Toimintadiagrammin tarkoituksena on syventää ymmärtämystä käsiteltävästä asiasta. Niin kauan, kun se palvelee ryhmän tarkoitusta, ei ole oikeaa tai väärää kaaviota. Tässä piilee myös suunnitteluinsinöörille mahdollisuus osoittaa luovuuttaan.

Jos koneella olisi sielu, niin se olisi tässä. Se on näkymätön vaikuttaja, jonka varaan kaikki rakentuu ja jonka olemassaolosta, vain harva tietää. Kuitenkin jokaisella tuotteella se on, se on vain kaivettava esiin.

Seuraavassa jutussa käsittelen, kuinka edellä esitetyn perusteella tunnistetaan mahdollisuuksia löytää parannuskohteita käsiteltävälle kohteelle.

Pentti Enlund
Mexlink Oy

Jätä kommentti

Huomaa, että kommentit on hyväksyttävä ennen niiden julkaisemista